Käsiploki

Kaapissa lojuu lankoja kasapäin ja jostain on aloitettava. Välihousut ovat aina tarpeelliset, sillä meidän taapero istuu mieluummin pulkassa kuin vetää sitä. Aloitin nämä housut jo syksyllä töiden alkaessa junamatkoilla. Ohjetta ei varsinaisesti ole, mutta silmukkamääriä ja mittoja olen vakoillut eri ohjeista (SK, Novita, Moda). Lankana Novita Wool (pinkki) ja Novita Bambino (valkoinen). Raitapöksyt tulee. Lisää kuvia myöhemmin.

Tarkoitus on neuloa kumpikin lahje pyöröneuleena sukkapuikoilla. Haaran kohdalla jaan silmukat kahtia ja neulon sivut erikseen, ehkä. Neulon vain resorin 1o, 1n ja sitten loput sileällä. Jälkikäteen ajatellen kokonaan joustinneuleiset pöksyt olisivat olleet kätevämmät. Mutta kyllähän niitä lankoja kaapissa ja kaupassa piisaa! Ja nämä voivat olla myös collegehousujen korvaajat sisäleikeissä.

Näitä hahtuvia joutui odottamaan, sillä tein kokeilun merinovillan puolelle välillä. Merinovillaiset vaippahousut ovat kyllä kokoa XXL eli varmaan sievälle isoäidille sopivat. Mietin vielä puranko niitä vai vanutanko pesukoneessa ja askartelen jotain muuta.

Violetti hahtuvalanka oli niin herkullisen näköistä, että se hyppäsi nettiostoskoriini. Siitä sitten vanhalla hyvällä ohjeella yritin väsätä L-kokoisia pöksyjä. Taisi tulla loppujen lopuksi XL, mutta toimivat silti ihan hyvänä kosteussulkuna. Istuvuus vaan on vähän kehno ulkonäön puolesta.

Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta, mutta ehkä saan jossain vaiheessa vielä otettua paremman.

Omasta lapsuudestani muistan mm. ihanat romanttiset ja tyttömäiset yöpaidat, jotka käytin yleensä aivan puhki. Jos ihminen nukkuu lähes yhtä paljon kuin valvoo, niin kannattaa panostaa myös yöpukeutumiseen, eikö totta? Kummitytölle päätin tehdä jouluksi 2008 lahjaksi yöpaidan ja hänen nukelleen myös. Kaava löytyi vanhasta lastenvaatelehdestä, jossa on mukavat perusvaatteiden kaavat ihanilla 70-80-luvun kuvilla höystettynä. Kaavat ovat 100 cm ylöspäin, mutta vähän pienensin kaavaa sopivammaksi parivuotiaalle tytölle.

Nuken paita on samasta kaavalehdestä. Se sopii ehkä babybornille tai vähän pienemmälle nukelle. Kuva on takaapäin, jotta nepparit näkyvät.

Body on kova sana vauvalle ja etenkin kestovaippailijalle. Ensimmäinen bodypaita tuli kyllä leikattua ajoissa, mutta ompelu vähän jäi. Kangas on mummon varastoista löytynyttä pehmeää ohutta trikoota. Samasta kankaasta tein kummitytölle ja hänen nukelleen yöpaidat. Kuvan bodyn kaava on Suuresta käsityölehdestä ja koko on joko 56 tai 62. Joka tapauksessa body oli melkein pieni jo syntyessään. Kaava oli mitoitettu roskavaippojen (eli kaupasta ostettavien ja kaatopaikalle päätyvien vaippojen) käyttäjille, joten seuraaviin kaavoihin päädyin tekemään pidennyksen vartalo-osaan. Hihatkin kannattaa aina mitoittaa omalle vauvalle: pojilla saattaa olla pidemmät kädet kuin tytöillä. Meillä ostobodyissa on ollut poikkeuksetta liian pitkät hihat, joitakin Tutan malleja lukuunottamatta.

Raitatrikoon ja bambucollegen yhdistelmästä syntyi allaoleva body. Bambu on ihanan pehmeää ja ajattelin sen olevan ihana ihoa vasten. Halusin kuitenkin väriäkin paitaan ja yhdistin siihen kaapista löytynyttä kangasta. Kahden erilaatuisen kankaan yhdistäminen ei ehkä ole viisasta, mutta tässä se ei ollut kovin suuri ongelma. Ongelmana oli pikemminkin liian suuri vaippavara; lisäsin epähuomiossa jo kertaalleen pidennettyihin kaavoihin vielä ylimääräisen pidennyksen, huoh! Bodyn koko on jotain 80 ja 92 väliltä. Ja tuosta munkinsyönnistä masun kohdalle tuli pysyviksi tahroiksi ihanat rasvaläikät…mrrrr… Peittäisin ne jollain systeemeillä, jos jaksaisin, mutta kun tuo mitoituskin meni aivan käteen, niin antaa olla.

Tässä on yksi mielestäni hyvin onnistunut body (ainakin edelliseen verrattuna). Hihat sopivan lyhyet, resori meni väreiltään hyvin yksiin pohjan kanssa, pituutta tarpeeksi kestovaippailijalle. Ja väriyhdistelmä herkullinen! Sopii ihanasti ruskeiden ja pinkkien housujen tai hameen kanssa.

Kankaan tähän collegepukuun ostin jo syksyllä 2007, kun olin aika varma, että tyttö syntyy. Puvuksi saakka kangas pääsi vasta kesällä 2009, kun tyttö tarvitsi uusia vaatteita päiväkotiin. (Collegehousut kyllä tein jo aiemmin, kesällä 2008.) Kissamerkki piti olla silittämällä kiinnittyvä, mutta ompelin sen heti aluksi muutamalla pistolla kiinni. Hyvä niin, koska joka pesun jälkeen merkin reunat vähän repsottavat. Silittäminen taas kiinnittää ne.

Kontrastin vuoksi (ja juuri täsmälleen saman värisen resorin puuttumisen takia) laitoin tummanruskeaa resoria. Se on ollut hyvä väri syömään opettelevalla lapsella Toisessa ostopaidassa on löysät valkoiset resorit ja ei voi olla pöhkömpää valintaa pikkulapsen paidassa!

Kaava on hyvin simppeli collegepaita ja -housut Suuresta käsityölehdestä. Lehden numeroa en nyt juuri muista. Asun koko on noin 86, mutta housut vähän lyhyemmät. Kestovaippailun takia olen ehkä lisännyt saumanvaraa haaraan ja toisaalta lyhentänyt vyötäröresoria. (Kaavassa taisi olla kääntövyötärö ja kuminauha, mutta tuo leveä resori on älyttömän toimiva ja mukava päällä, jos on laadukas resori.) Näin housut istuvat vaippapaketin päälle paremmin ja vyötärökin pysyy kohdallaan. Kuvassa on paidassa kangaspakan taittojälkeä, joka kyllä hävisi pesussa ja uudelleensilityksessä.