Tervetuloa käsiplokiin, joka käsittelee käsitöitä. Pidän kaikenlaisesta käsillä tehtävistä töistä vastapainona työlleni, joka on taas enemmän ns. aivotyötä. Tosin monesti juuri käsitöissä ne aivot vasta saavatkin virikkeitä ja voimistelua! Mutta sitten on näitä 2 o, 2 n -töitä, joita voi vaan tehdä sen kummemmin ajattelematta vaikkapa tv:n ääressä… Ah, miten rentouttavaa!
Käsitöistä innostuin ehkä ala-asteella kolmannella luokalla, kun väkersin sitä iänikuista pannulappua… Minulla ei ollut mitään hajua kumpaan suuntaan lähden puikkoa kutomaan, jos puikollinen oli vaikkapa välitunnin ajaksi jäänyt kesken! Miksi ihmeessä ei käyty ensin läpi neulomisen teoriaa? Piirroskuvista olen hirveän nopeasti aina ymmärtänyt miten homma kulkee, mutta sanalliset selitykset siitä miten silmukan takareuna poimitaan kiertäen ja kerien voltilla apupuikon jatkovarrelle kellon ollessa kolme, olen mieluummin sivuuttanut. Nehän ovat sitä stressaavampaa osaa ja aivotyötä vaativaa enkä sitä ole enää vapaa-ajalleni halunnut. Vaikka täytyy taas myöntää, että juuri ne kaikkein kauneimmat mallit ovat aina niitä haastavampia. Jos minulle näytetään kuvia vaikkapa eri asukokonaisuuksista, niin onnistun aina valitsemaan sen työläimmän, kalleimman tai vaikeimman toteuttaa. No kun on kerran saanut haastavan työn päätökseen, niin ei voi olla kuin tyytyväinen itseensä ja se on todella palkitsevaa. Välillä vaan täytyy tehdä jotain nopeasti valmistuvaa, koska sekin palkitsee! Kompromissitöitä taas inhoan. Eli jos on pakko valita ajanpuutteen, olosuhteiden tai lankojen epäsopivuuden takia jokin ei niin mieluisa malli, niin se työ on kyllä kesken pitkään. Onneksi näitä tapauksia ei ole ollut paljon.
Pääasiassa puran tähän plokiin ajatuksiani ja haaveitani neulomisen, virkkaamisen ja ompelun suhteen. Kuvia valmiista (ja keskeneräisistä) töistä yritän myös laittaa tänne, niin jää itsellenikin jokin arkisto tehdyistä töistä. Niitä on sitten kiva myöhemmin kauhistella tai ihastella! Kommenttejakin saa lähettää, mutta ne käyvät ensin tiukan seulan lävitse. Tekijänoikeuksia en mene itselleni varaamaan, sillä harvoin mallit tai kaavat ovat omiani: ainoastaan lankavalinnat, kankaat ja koristelut saattavat poiketa teko-ohjeista. Ehkä niitä omiakin malleja joskus syntyy, mutta niiden kehittely vaatisi liikaa…
Miksi tämä on siis ploki eikä blogi? No koska en ole vielä kenenkään suomalaisen kuullut ääntävän blogi-sanaa oikeaoppisesti soinnillisella bilabiaalisella klusiililla [b] enkä soinnillisella velaarisella klusiililla [g]. Toinen noista voi olla puheessa läsnä, mutta että molemmat? No way… Sitäpaitsi, ploki sanaa ei kai ole vielä varattu muulle käytölle, joten sehän sopisi oikein hyvin sanakirjaankin: lokia pidetään laivoissa ja p voisi viitata vaikka postitteluun. Postitan lokiini –> plokitan.